11.01.2011 Tansania 2011 Arusha national park, Momella lodge

11.01.2011 Tansania 2011 Arusha national park, Momella lodge

Kello oli soimassa 06, mutta Maria heräsi pirteänä jo klo 05.30. Aurinko rupesi pikkuhiljaa nousemaan ja toivoimme näkevämme Kilimanjaron auringon noustessa, mutta tällä kertaa sää ei suosinut ja Kili pysyi täysin pilviverhon takana.

Elias käveli mökkimme ohi ja kysyimme onko lodgesta mahdollista saada kahvia jo ennen aamiaista, joka alkaa vasta klo 07.30. Elias kysyi hotellin henkilökunnalta asiaa ja ilmoitti, että meille tuodaan kohta kahvit huoneeseen. Nostimme pöydän ja tuolit terassille ja kohta saimmekin nauttia aamukahvista.

Myös 3 koiraa ilahdutti meitä juoksentelemalla mökkimme edessä.

Muut hotellivieraat heräilivät pikkuhiljaa ja kahvipöytämme herätti heissä kiinnostusta. Ilmeisesti ainakin hollantilaisten ryhmä on matkansa alussa, koska naapurimökin mies luuli meitä ryhmän jäseniksi ja yritti keskustella kanssamme hollanniksi. Emme valitettavasti ymmärtäneet sanaakaan. 

Elias liittyi seuraamme aamiaiselle ja klo 08 oli aika suunnata puistoon ja mikä päivä tästä oli tulevakaan! Lähdimme ensin Ngurdoton kalderan näköalapaikalle ja matkalla näimme mm. gueretsoja, paviaaneja, vaellusmuurahaisia ja yhden kotkan.

Kalderassa ei ollut muuta elämää kuin lauma puhveleita. Kävimme yhteensä kolmella eri näköalapaikalla ja maisemat olivat hienot.

Jatkoimme matkaamme kohti järviä ja edessämme oli todella hitaasti ajava umpikattoinen jeeppi. Yritimme päästä sen ohi ja yhtäkkiä jeepin kuski iskikin liinat kiinni. Meidän oppaamme Elias joutui hieman sompailemaan välttääkseen peräänajon ja ihmetteli mitä kummaa toisen auton kuski oikein tekee. Kun pääsimme autosta ohi, näimme sen kuskina olevan turistin ja se selittää kaiketi tuon kummallisen ajotyylin.

Mikko huomasi lauman vesiantilooppeja ja kurvasimme ensin niitä katsomaan ja sitten jatkoimme kohti Iso-Momellajärveä.

Kaikki muut autokunnat näyttivät olevan picnic-paikalla, mutta me jatkoimme matkaamme sen ohi. Tämä oli Eliakselta hyvä ratkaisu, nimittäin näimme ensin Afrikan kruunukurjen ja jäimme sitä ihastelemaan.

Ihmettelimme hieman kruunukurjen käytöstä ja huomasimmekin vaanivan servaalin.

 
Saimme ihastella tätä kissaeläintä melko pitkän, kunnes se poistui paikalta.

Huvittavaa tässä oli se, että samaan aikaan kun me ihastelimme servaalia, muut turistit tuijottivat picnic-paikalla tyhjää järveä. Servaali ei ole Arushan puistossa yleinen tuttavuus. Elias sanoi käyvänsä vuoden aikana puistossa noin 15 kertaa ja tämä oli ensimmäinen kerta kun hän näki täällä servaalin.

Kiersimme järvet ja nautimme maisemista ja sadoista flamingoista. Näimme niin paljon eläimiä ajollamme, että myöhästyimme hotellin lounaalta.

Saimme kuitenkin vielä vatsamme täyteen ja sen jälkeen lepäilimme pari tuntia.

Ilta-ajolle lähdimme klo 16. Päätimme suunnata taas järville ja se kannatti. Järvellä oli lukemattomia flamingoja, jotka välillä lennähtelivät järven yllä.

Viivyimme paikalla kauan ja lopulta alkoi sataa. Saimme flamingojen kanssa samaan kuvaan myös osittaisen sateenkaaren. Kävimme näköalapaikalla ja täältä saimme kuvan, jossa kokonainen sateenkaari kaartuu järven ylle.

Nyt oli kuitenkin pakko lähteä kohti puiston porttia, koska kello läheni kuutta ja puisto sulkeutuu.

Näimme vielä tien vieressä puhveleita, seeproja ja pahkasikoja.

Yhtäkkiä Elias jähmettyi ja sanoi edessämme olevan 2 hyeenaa. Hän ilmoitti, ettei usko silmiään, nimittäin hän ei ole nähnyt aikaisemmin hyeenoitakaan Arushan puistossa. Me taidamme olla melko onnekkaita. Arusha on 10. puisto, jossa olemme Tansaniassa vierailleet. Olimme sitä mieltä, että puisto halusi juhlia kanssamme tätä saavutusta ja antoi parastaan.

Illalla ei lodgessa tapahtunut mitään ihmeellistä. Söimme illallisen, pakkasimme rinkat, joimme pari olutta ja painuimme nukkumaan. Tässä vielä muutama kuva Momella lodgesta

10.01.2011 Tansania 2011, Mkomazi national park – Arusha national park, Momella lodge

10.01.2011 Tansania 2011, Mkomazi national park – Arusha national park, Momella lodge

Herätys 06.30 ja olimme aika väsyneitä, koska paviaanien huudot pitivät meitä hereillä. Portilla sanottiin, että tämä on yhden leopardin reviiriä, joten varoitushuudot saattoivat johtua siitä. 

Aamiaisena tänään meillä oli ananasta, papaijaa ja punainen banaani, joita Thomas oli tuonut tilaltaan Amburenista. Paistettua kananmunaa, nakkeja, tomaattia ja perunaa ja tietenkin mehu + kahvi.

Leirin purkaminen aloitettiin heti aamiaisen jälkeen ja tarkoitus olisi päästä lähtemään noin klo 10. Meistä ei ole paljon hyötyä purkamisessa, mutta tavaroiden kantamisessa voimme olla avuksi. 

Siirrymme seuraavaksi Arushan kansallispuistoon ja sinne ajaminen kestää 3-4 tuntia. Majoitumme Momella lodgeen, joka on John Waynen tähdittämän Hatari-elokuvan kuvauspaikka. 

Viime reissuun olimme varautuneet rullalla ilmastointiteippiä ja se tulikin silloin tarpeeseen, kuten myös tällä reissulla.  Aamulla näimme kun kokki Faustin yritti saada teippiä irti pienestä perusteippirullasta. Hän tarvitsi sitä kaasupullon suuttimen peittämiseen. Kaivoimme tavaroistamme ilmastointiteippirullan ja homma sujui huomattavasti sutjakkaammin. Faustin pakkasi teipin leiritavaroiden laatikkoon ja sitä tullaan luultavasti vielä tarvitsemaan. 

Noin klo 10.30 kaikki oli pakattu autoon ja teimme vielä viimeisen katsauksen leiriin varmistuaksemme, että kaikki roskat oli varmasti kerätty mukaan. Nuotion hiillos oli ja aikaisemmin lapioitu kuoppaan ja peitetty hiekalla. Thomas laittoi vielä nuotiopaikan päälle heiniä, jotta paikka vaikuttaisi seuraaville leiriytyjille koskemattomalta.

Portilla täytimme palautelomakkeet, sanoimme Mkomazille Kwaheri ja jatkoimme matkaamme kohti Arushaa. Noin 20 km ennen Moshia pidimme pienen tauon ja ihmettelimme siinä paikallista elämänmenoa. Taivasalla pelattiin biljardia ja paikallinen lihakauppa oli myös melko mielenkiintoinen.

Ostimme pienestä kaupasta kaikille limut ja niitä juodessamme Mikko ja minä emme oikein sulautuneet joukkoon. Ei tarvinnut olla karttaa eikä vyölaukkua vaan näytimme auttamattomasti turisteilta. Huomasimme myös, että Thomasin vesipussi, mikä kulkee mukana käsienpesua varten, oli mennyt rikki. Se roikkuu auton ulkopuolella ja oli hankautunut renkaaseen. Sen saa kuulemma vielä korjattua. 

Matka jatkui kohti Moshin kaupunkia ja kävimme siellä kaupassa ja söimme lounaamme jonkun kuppilan terassilla. Tilasimme kaikille juomat. 4 olutta ja yksi cokis maksoivat alle 5 $. Moshista jatkoimme matkaa ohi Arushan puiston sisäänkäynnin, paikkaan nimeltä Usa river. Täällä purettiin kaikki leiriintymiseen tarvittavat tavarat, koska emme tarvitse niitä Arushan puistossa.

Arushan kansallispuisto otti meidät vaikuttavasti vastaan. Näimme heti alkajaisiksi kirahveja, seeproja, pahkasikoja ja ensimmäiset gueretsat ja ne tekivät meihin vaikutuksen mustavalkoisella turkillaan.

Kiertelimme puistossa ennen hotelliin menoa ja näimme vielä ison lauman paviaaneja, lauman gueretsoja ja 8 kirahvia, jotka olivat melkoisia linssiluteita. Vielä puistosta poistuttuamme näimme kirahveja ja samalla Kilimanjaron huippu paljastui pilvien takaa.

Momella lodgeen tullessamme oli vastassa pieniä ongelmia. Hotellin johtaja oli viety sairaalaan ja kukaan ei voinut hoitaa meidän sisäänkirjautumista. Meidät vietiin kuitenkin aivan ihanaan uudehkoon mökkiin, josta avautui suora näkymä Kilimanjarolle (sikäli kun se ei ole pilvien peitossa). Jätimme tavarat huoneeseen ja kävimme baarissa nauttimassa Kilimanjaro-oluet totta kai! Saimme nyt myös hotellikortin täytettyä ja lähdimme takaisin huoneeseen. Kävimme suihkussa ja sähköjen tultua päälle klo 18.30 laitoimme kaikki akut lataukseen. Ennen suihkua Mikolta löytyi yksi punkki kädestä, onneksi pieni sellainen. Tällä kertaa meillä on myös punkkipihdit mukana, joten irrotus kävi helposti. Marian vatsaan oli myös iskeytynyt tuollainen viheliäinen verenimijä. Emme tiedä levittävätkö nämä punkit mitään vakavia tauteja. Ainakin jonkinlaisen punkkikuumeen niistä voi saada. Meillä on tällä kertaa malarianestolääkkeenä Doximycin antibiootti, joten se toivottavasti suojaa meitä jonkin verran myös ikäviltä tulehduksilta. 

Momella lodgeen tuli illalla kaksi isoa ryhmää, toinen italiasta ja toinen hollannista, ja illallinen oli aika ruuhkainen. Elias tuli myös illalliselle, mutta söi toisten oppaiden kanssa samassa pöydässä. Tässä lodgessa sentään oppaat pääsevät samaan ravintolaan. Meistä on ärsyttävää, että useissa lodgeissa ei opas ole tervetullut ravintolan tiloihin. 

Palasimme takaisin mökkiimme ja sähköjen katkettua klo 22 Mikko oli jo unten mailla. Maria kirjoitteli vielä hetken otsalamppu päässään matkapäiväkirjaa.