20.01.2010 Ngorongoro Ndutu special campsite – Serengeti Seroneran alueilla
Aamulla Mikko
heräsi jälleen ennen kelloa. Aamiaisella klo 07 ja tänään tarjoilussa:
Vesimelonia, pekonia, paistettua kananmunaa, papuja ja paahtoleipää. Mukissa
kahvit ja mehut tietenkin. Ei ollenkaan huonoa kun ollaan puskassa ja ruoka
tehdään pääasiassa hiilillä. Paljon parempia aamiaisia Omarin tekemät ovat kuin
Lodgeissa olevat aamiaiset.
7.30
liikkeelle ja suuntana Serengeti. Migraatio olikin yllättäen menossa Ndutun
pusikoissa ja sitä oli pakko jäädä ihmettelemään jälleen kerran. Nyt gnut
juoksivat eteenpäin eivätkä olleet niin nuutuneita kuin eilen. Myös Ndutun
tasangot olivat täynnä eläimiä. Yhtäkkiä todella iso urosleijona käveli
tasangolla kohti gnuita. Gnuiden riveissä tuli hajaannusta kun herra ylväänä
käveli niiden vieritse. Ihmettelimme mitä leijona touhuaa ja syykin selvisi.
Hän kaikessa ylhäisyydessään meni lopettelemaan aikaisemmin kaadettua gnuta.
Korppikotkat ja sakaalit eivät jääneet siitä kilpailemaan.
Tästä
jatkoimme kohti Serengetiä ja oppaamme hoiti taas porttimuodollisuudet. Sitten
ajoimme läpi Serengetin ruohotasankojen, jotka ammottivat tyhjyyttään. Näimme
Serengetissä valtavan määrän eläimiä, että tähän hätään niitä kaikkia ei vain
voi muistaa.
Pidimme
lounastauon ja Omarin lounasboxi oli parempi kuin lodgejen vastaavat. Opas kävi
sillä välin korjauttamassa renkaan ja hakemassa lisää talousvettä. Lamppuun ei
löytynyt varaosia. Lähdimme lounaspaikastamme Seronerassa sijaitsevasta
vierailijakeskuksesta ja alle 5 minuutin ajon jälkeen oppaamme huusi leijonia,
paljon leijonia! Leijonia oli 16 kpl ja laumassa oli useita naaraita ja paljon
pentuja. Ne lötköttelivät heinikossa ja yhtäkkiä yksi naaras nousi ja lähti
etenemään. Ruohikosta nousi leijonanpäitä yksi toisensa perään ja ne lähtivät
kävelemään suoraan meitä kohti. Osa leijonista ryhmittyi suoraan automme
vierelle ja hetken kuluttua ne ylittivät tien. Saimme vielä jonkin aikaa
seurailla laumaa, kunnes ne katosivat savannille. Meillä oli onni olla ensimmäinen
autokunta ja saimme näin ollen parhaimmat kuvauspaikat.
Leijonien
jälkeen näimme vielä norsuja ja ison lauman kirahveja.
Kävimme myös
hippopoolilla ja näimme paljon virtahepoja. Haju ei ollut nyt niin paha kuin
pari vuotta sitten, koska joessa oli paljon vettä.
Krokotiilit äänekäs jenkkiporukka
oli säikäyttänyt piiloon. Näimme kuitenkin krokotiileja myöhemmin toisessa
paikassa. Poistuessamme Serengetistä ostimme Naabi Hill:n kukkulan portilta
olevasta kaupasta 10 kpl kylmiä oluita eli 2 kpl / henkilö.
Oppaamme kiitteli
kovasti, mutta Thomas ja Omar suorastaan riemastuivat. Oli kiva ilahduttaa.
Leirillä kylmä kalja on kova juttu, ainakin meistä. Kun tulimme leiriin miehiä
ei näkynyt missään. He tulivat hetken päästä puskasta viidakkoveitsi kädessään.
Missä lienee olivat olleet?
Leirissä olimme noin 18.30 eli tämän päivän reissun pituudeksi tuli noin 11 tuntia. Illalliseksi oli papu-lihakeittoa, keitettyjä perunoita, vaaleaa kastiketta ja lihasuikaleita. Jälkkäriksi ananasta. Plörökahvimme keskeytyi kun oppaamme rupesi suuntaamaan valonheitintä pusikkoon. Noin 20 metrin päässä leiristä oli 3 puhvelia. Kuulemma leirissä on kuitenkin ihan turvallista ja me toki uskomme kokeneempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti