Blogiin tulossa Tansanian reissujen matkapäiväkirjat ja myös mahdollisesti muidenkin reissujen kuvauksia.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

20.01.2010 Ngorongoro Ndutu special campsite – Serengeti Seroneran alueilla


20.01.2010 Ngorongoro Ndutu special campsite – Serengeti Seroneran alueilla


 
Aamulla Mikko heräsi jälleen ennen kelloa. Aamiaisella klo 07 ja tänään tarjoilussa: Vesimelonia, pekonia, paistettua kananmunaa, papuja ja paahtoleipää. Mukissa kahvit ja mehut tietenkin. Ei ollenkaan huonoa kun ollaan puskassa ja ruoka tehdään pääasiassa hiilillä. Paljon parempia aamiaisia Omarin tekemät ovat kuin Lodgeissa olevat aamiaiset. 



7.30 liikkeelle ja suuntana Serengeti. Migraatio olikin yllättäen menossa Ndutun pusikoissa ja sitä oli pakko jäädä ihmettelemään jälleen kerran. Nyt gnut juoksivat eteenpäin eivätkä olleet niin nuutuneita kuin eilen. Myös Ndutun tasangot olivat täynnä eläimiä. Yhtäkkiä todella iso urosleijona käveli tasangolla kohti gnuita. Gnuiden riveissä tuli hajaannusta kun herra ylväänä käveli niiden vieritse. Ihmettelimme mitä leijona touhuaa ja syykin selvisi. Hän kaikessa ylhäisyydessään meni lopettelemaan aikaisemmin kaadettua gnuta. Korppikotkat ja sakaalit eivät jääneet siitä kilpailemaan.





Tästä jatkoimme kohti Serengetiä ja oppaamme hoiti taas porttimuodollisuudet. Sitten ajoimme läpi Serengetin ruohotasankojen, jotka ammottivat tyhjyyttään. Näimme Serengetissä valtavan määrän eläimiä, että tähän hätään niitä kaikkia ei vain voi muistaa. 


Joka tapauksessa näimme vihdoin kaipaamamme leopardin. Melko kaukana, mutta leopardi kuitenkin. 





Pidimme lounastauon ja Omarin lounasboxi oli parempi kuin lodgejen vastaavat. Opas kävi sillä välin korjauttamassa renkaan ja hakemassa lisää talousvettä. Lamppuun ei löytynyt varaosia. Lähdimme lounaspaikastamme Seronerassa sijaitsevasta vierailijakeskuksesta ja alle 5 minuutin ajon jälkeen oppaamme huusi leijonia, paljon leijonia! Leijonia oli 16 kpl ja laumassa oli useita naaraita ja paljon pentuja. Ne lötköttelivät heinikossa ja yhtäkkiä yksi naaras nousi ja lähti etenemään. Ruohikosta nousi leijonanpäitä yksi toisensa perään ja ne lähtivät kävelemään suoraan meitä kohti. Osa leijonista ryhmittyi suoraan automme vierelle ja hetken kuluttua ne ylittivät tien. Saimme vielä jonkin aikaa seurailla laumaa, kunnes ne katosivat savannille. Meillä oli onni olla ensimmäinen autokunta ja saimme näin ollen parhaimmat kuvauspaikat. 







Leijonien jälkeen näimme vielä norsuja ja ison lauman kirahveja. 






Kävimme myös hippopoolilla ja näimme paljon virtahepoja. Haju ei ollut nyt niin paha kuin pari vuotta sitten, koska joessa oli paljon vettä. 





Krokotiilit äänekäs jenkkiporukka oli säikäyttänyt piiloon. Näimme kuitenkin krokotiileja myöhemmin toisessa paikassa. Poistuessamme Serengetistä ostimme Naabi Hill:n kukkulan portilta olevasta kaupasta 10 kpl kylmiä oluita eli 2 kpl / henkilö. 




Oppaamme kiitteli kovasti, mutta Thomas ja Omar suorastaan riemastuivat. Oli kiva ilahduttaa. Leirillä kylmä kalja on kova juttu, ainakin meistä. Kun tulimme leiriin miehiä ei näkynyt missään. He tulivat hetken päästä puskasta viidakkoveitsi kädessään. Missä lienee olivat olleet?

Leirissä olimme noin 18.30 eli tämän päivän reissun pituudeksi tuli noin 11 tuntia. Illalliseksi oli papu-lihakeittoa, keitettyjä perunoita, vaaleaa kastiketta ja lihasuikaleita. Jälkkäriksi ananasta. Plörökahvimme keskeytyi kun oppaamme rupesi suuntaamaan valonheitintä pusikkoon. Noin 20 metrin päässä leiristä oli 3 puhvelia. Kuulemma leirissä on kuitenkin ihan turvallista ja me toki uskomme kokeneempia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti