25.01.2010 Tarangire - Dodoma

25.01.2010 Tarangire - Dodoma

Herätys 5.50 sitten rinkkojen pakkaus ja tänään alkaa pitkän ajon ensimmäinen puolisko. Oppaamme nukkui aamulla pitkään ja olimme jo syöneet aamiaisen kun hän vasta saapui paikalle. 

Todella hyvä, että opas on saanut levättyä, koska päivästä tulee hänelle varmasti rankka. Toisaalta lähtömme tulee tapahtumaan aika myöhään. Aamiainen oli taas hyvä ja sisälsi vesimelonia, nakkeja, papuja, paahtoleipää ja paistettua kananmunaa. Kävimme leirin purun aikana vessassa puiston porteilla ja klo 09.00 auto oli pakattu ja pääsimme matkaan ja sitä sitten riittikin. Tie oli kamalaa soratietä ja töyssyjä riitti. Keskinopeus oli noin 50 km/h ja Dodomaan on kuitenkin matkaa noin 400 km.

Matkalla näimme paljon kyliä ja aika köyhältä kyllä vaikuttaa. Naiset kyntävät peltoja käsin kuokilla ja heillä on vauvat selässä huivissa. Varsinaiset kyntötyöt tehdään yleensä härkävoimalla. Tien varsilla oli myös laumoittain lehmiä ja vuohia ja näitä paimensivat yleensä pienet lapset. En tiedä mitä paikalliset peltoja kuokkivat naiset tuumaisivat jos heille kertoisi, että suomessa on 9 kk palkallinen äitiysloma. Tuskin uskoisivat! Koska on kiire eteenpäin on harmi, että kuvia ei saa otettua.

Matkalla pidimme yhden tauon ja miehillä itsensä helpottaminen tapahtui kätevästi. Maria talsi Mikon saattelemana lannoittamaan maissipeltoa. Eväät söimme baobabin juurella istuen. Matka jatkui ja vihdoin 7 tunnin ajon jälkeen saavuimme Tansanian pääkaupunkiin Dodomaan. Meidät vietiin New Dodoma Hotelliin yöpymään ja hotelli olikin oikein mukava. 

Nyt vuorostaan Marian jalat tuottavat ongelmia. Tsetset ovat purreet niin, että jalat ovat kamalilla rakoilla. Kuumotus, turvotus ja kipu on niin kova, että ensiavuksi tuli jo matkalla otettua kyytabletti. Rakot oli pakko puhkaista, laittaa Basibactia, kääriä jalat sideharsoon ja ottaa lisää kyytabletteja.

Nautimme sisäpihalla allasbaarissa muutamat oluet ja söimme myös illallisen ulkona. 

Tarkoitus oli ottaa jättikatkarapuja, mutta niitä ei kuulemma ollut. Maria söi grillattua kanaa ja ranskalaisia ja Mikko fajitaksen. Alkuun söimme valkosipuli-juustoleipää. Noin klo 22 menimme nukkumaan, koska aamulla on taas aikainen herätys.

24.01.2010 Tarangire

24.01.2010 Tarangire

Aamulla herätys klo 05.55 ja aamiainen klo 06.15. Oppaamme nautti sen meidän kanssa. Papaijaa, nakkeja, kananmunaa, tomaattia ja paahtoleipää. Lisäksi oli vehnäpuuroa, johon oli lisätty ilmeisesti sokeria ja oli makuumme ehkä hieman liian makeaa. Klo 07 olimme jo puiston portilla ja kaikki lähtivät posliinille. Miesten vessa oli siisti, mutta naisten vessa oli ihan täynnä lepakoiden ulosteita. Lattiat, tasot ja pöntön renkaat oli kuorrutettu pikku papanoilla. Ensin piti siis siivota pönttö ja käsidesi oli tämän homman jälkeen todella tarpeeseen.

Puistossa pääosassa oli jälleen norsu. Näimme niitä joessa, repimässä apinanleipäpuuta ja yksi jopa uhitteli meille. Laumassa oli paljon pieniä norsunpoikasia, joten niiden vuoksi se varmaankin oli äreä. Näimme myös lauman, jossa oli ainakin 60 jäsentä. 

Lisäksi näimme mangusteja, tamaaneja, paviaaneja, kirahveja ja impaloita. Puisto on aikamoinen tsetsekärpäsarmeijan elinpaikka. Välillä eläinten katsomisesta ei tullut mitään kun kaikki vain huitoivat hulluina. Auton kattokin oli pakko laskea kerran alas. 

Joen nouseva vesi huolestutti meitä eilen. Kyllä siitä vielä yli pääsi.

Kävimme myös suolla, joka oli valtavan suuri, mutta tällä kertaa siellä ei ollut eläimen eläintä. Tosin ruohikko on niin korkeaa, että sinne piiloutuu helposti. Täällä olisi ollut myös ihan kiva picnic-paikka. 

Kun olimme taukopaikalla ohitsemme meni traktori. Luultavasti tarkoitus oli niittää heinikkoa taukopaikan ympäriltä.

Matkalla takaisinpäin näimme paljon autoja tuijottamassa pöheikköä. Siellä oli kuulemma leijona. Ehkä se oli siellä, mutta pöheikkö peitti näkyvyyden. Näimme myös aikaisemmin päivällä leopardin, joka oli valitettavan arka. Se oli apinanleipäpuussa ja kun tulimme paikalle, se laskeutui alas ja katosi. Pidimme kai liikaa meteliä. Joka tapauksessa toinen leopardi on tällä reissulla nähty.

Tsetsekärpäset meinasivat ylittää meidän sietokyvyn ja poistuimme puistosta noin klo 14.00. Tämän jälkeen lounastimme. Alkuun ananasta ja pääruuaksi lasagnea. Sitten olikin päivälevon aika, joka kului lukiessa ja torkkuessa. Kävimme ennen lepoa testaamassa suihkun ja koska vettä tuli niin se oli ihan hyvä.

Klo. 18 aikaan kävimme tien toisella puolella olevassa Abrahamin omistamassa matkamuistomyymälässä. Abraham on käynyt esittäytymässä ja markkinoimassa myymäläänsä. Ostimme yhden ylihintaisen kaulakorun ja tämän jälkeen joimme oluet illallista odottaessamme. Tänään illallisella oli avokadosalaattia, tomaattikeittoa, lihapataa + riisiä ja jälkiruuaksi ananasta.

Telttaan kömmimme n klo 21.00 ja olimme tosi väsyneitä. Oppaamme on nyt syönyt kanssamme ja ihan mukavaa on ollut. Välillä toki olisi kiva olla ihan rauhassa ja se ärsyttää kun hän tuputtaa koko ajan ruokaa lisää emmekä jaksa näin kuumalla syödä paljon.

23.1.2010 Ngrongoro - Tarangire

23.1.2010 Ngrongoro - Tarangire

Heräsimme kelloon klo 06.40 ja aamutoimien jälkeen aamiaiselle. Lodge on kumman hiljainen. Isot ryhmät olivat jo poistuneet. Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat uudelleen ja rinkkoihin tuli ehkä hivenen enemmän tilaa. Oppaamme tuli noutamaan meitä klo 09 ja tätä ennen kävimme vielä terassilla nauttimassa upeasta näköalasta. 

Pysähdyimme matkalla Karatussa, jossa oppaamme kävi lataamassa rahakortin. Käteinen ei enää kaikkien puistojen porteilla käy maksuvälineenä. Odotimme ulkona ja tunsimme olomme turvalliseksi, koska pankkia vartioi 3 vartijaa ja yhdellä heistä oli pumppuhaulikko. Pian ilmestyi kuitenkin luoksemme ensimmäinen myyjä, joka kauppasi kaulakoruja. Mies oli niin sinnikäs, että ostimme loppujen lopuksi 3 kpl / 5000 TSH. Seuraavaksi paikalle ilmestyi noin 10-vuotias poika kerjäämään rahaa. Tai oikeastaan hän olisi halunnut vaihtaa 2 euron kolikon isommaksi rahaksi. Emme heltyneet ja lopun aikaa odotimme autossa. Tästä jatkoimme Mto Wa Mbu:n kylään, jossa Omar ja Thomas kävivät suorittamassa ruokaostoksia. Meidät vietiin odottamaan johonkin paikalliseen lodgeen ja kylmä limppari maistui odotellessa hyvältä. Haimme Omarin ja Thomaksen ja sitten jatkoimme tankkaamaan. Autossa on kaksi tankkia, joista toinen oli aivan tyhjä. Sinne meni 70 l dieseliä ja toiseenkin mahtui vielä 10 litraa. 

Tämän jälkeen jatkoimme matkaa kohti Tarangirea. Yllätyimme kun leirintäalue olikin puiston ulkopuolella ja emme olleet tähän välttämättä tyytyväisiä. Syynä on kuulemma se, että puiston sisällä oleva leirintäpaikka on hyvin heinittynyt. Tällä leiripaikalla on 6 muuta telttakuntaa ja vessa + suihkut. 

Vessassa pitäisi käydä ns. kyykkypaskalla ja aiomme hoitaa tuon asian puiston portilla, joista löytyy länsimaiset posliinipytyt. Muuten tuota voisi ehkä kokeilla, mutta Mikon jalat ovat niin tulehtuneet ja kipeät, että kyykkyily ei tule kysymykseenkään. Hyvä jos hän pystyy tällä hetkellä seisomaan.

Miehet purkivat auton ja pystyttivät teltan todella nopeasti. Omar löysi vielä yhden vapaan "keittosyvennyksen". 

Jatkoimme tästä sitten itse puistoon. Puisto on maisemiltaan todella vaikuttava. Maasto on kumpuilevaa ja valtavia apinanleipäpuita on paljon. Näimme satunnaisesti muita eläimiä, mutta pääosassa tänään on norsu. Näimme 20 norsun laumoja, joissa oli myös ihan pieniä poikasia. Puistossa sateli, mutta pääsimme pois niiden alta. Puistoa halkovassa joessa on paljon vettä ja jää nähtäväksi pääsemmekö sen yli ja Silale-suolle huomenna. 

Leirissä meidän teltta on hieman erillään muista, meillä on oma pöytä ja Thomas viritti meille myös lampun. Lamppukin toimii taas, koska Thomasin vaimo oli lähettänyt 2 lamppua ja varaosia bussissa Ngorongoroon. Mietimme mitä muut telttailijat oikein meistä ajattelevat, koska emme syö heidän kanssaan ruokakatoksessa vaan pysyttelemme täysin omissa oloissamme. Ruokakatoksen yhteydessä on myös baari ja sieltä saa kylmää olutta sattumanvaraisesti. Välillä on kylmänä ja välillä taas ei, riippuen siitä tuleeko sähköä vai ei. Saattaa kyllä olla, että meille tulee lähtö katokseen, koska lähellä ukkostaa kovasti.

Sade kiersi meidät ja nautimme omassa rauhassamme seuraavaa. Alkuruuaksi keittoa (emme tiedä mitä, mutta oli hyvää), pääruokana lihapataa ja perunoita ja jälkkäriksi banaania ja limeä. Kiitos Omar. Ja nyt pöytään tuli kahvit. Kahviin vähän plöröä sekaan ja sen jälkeen telttaan nukkumaan.

PS. Jotkut idiootit intialaisen näköiset henkilöt syöttivät puiston portilla karkkia apinoille ja karkeissa oli vielä paperit päällä. Tästä meinasi tulla kärhämä Mikon ja Marian välille, koska Maria alkoi jo hieman avautumaan kyseisille henkilöille. Olivat omituisia joka tapauksessa, koska eräs tämän ryhmän mies ei vaivautunut edes puiston vessaan vaan lorotteli suoraan parkkipaikalle. Ja vessaanhan oli matkaa noin 10 metriä!