23.1.2010 Ngrongoro - Tarangire

23.1.2010 Ngrongoro - Tarangire

Heräsimme kelloon klo 06.40 ja aamutoimien jälkeen aamiaiselle. Lodge on kumman hiljainen. Isot ryhmät olivat jo poistuneet. Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat uudelleen ja rinkkoihin tuli ehkä hivenen enemmän tilaa. Oppaamme tuli noutamaan meitä klo 09 ja tätä ennen kävimme vielä terassilla nauttimassa upeasta näköalasta. 

Pysähdyimme matkalla Karatussa, jossa oppaamme kävi lataamassa rahakortin. Käteinen ei enää kaikkien puistojen porteilla käy maksuvälineenä. Odotimme ulkona ja tunsimme olomme turvalliseksi, koska pankkia vartioi 3 vartijaa ja yhdellä heistä oli pumppuhaulikko. Pian ilmestyi kuitenkin luoksemme ensimmäinen myyjä, joka kauppasi kaulakoruja. Mies oli niin sinnikäs, että ostimme loppujen lopuksi 3 kpl / 5000 TSH. Seuraavaksi paikalle ilmestyi noin 10-vuotias poika kerjäämään rahaa. Tai oikeastaan hän olisi halunnut vaihtaa 2 euron kolikon isommaksi rahaksi. Emme heltyneet ja lopun aikaa odotimme autossa. Tästä jatkoimme Mto Wa Mbu:n kylään, jossa Omar ja Thomas kävivät suorittamassa ruokaostoksia. Meidät vietiin odottamaan johonkin paikalliseen lodgeen ja kylmä limppari maistui odotellessa hyvältä. Haimme Omarin ja Thomaksen ja sitten jatkoimme tankkaamaan. Autossa on kaksi tankkia, joista toinen oli aivan tyhjä. Sinne meni 70 l dieseliä ja toiseenkin mahtui vielä 10 litraa. 

Tämän jälkeen jatkoimme matkaa kohti Tarangirea. Yllätyimme kun leirintäalue olikin puiston ulkopuolella ja emme olleet tähän välttämättä tyytyväisiä. Syynä on kuulemma se, että puiston sisällä oleva leirintäpaikka on hyvin heinittynyt. Tällä leiripaikalla on 6 muuta telttakuntaa ja vessa + suihkut. 

Vessassa pitäisi käydä ns. kyykkypaskalla ja aiomme hoitaa tuon asian puiston portilla, joista löytyy länsimaiset posliinipytyt. Muuten tuota voisi ehkä kokeilla, mutta Mikon jalat ovat niin tulehtuneet ja kipeät, että kyykkyily ei tule kysymykseenkään. Hyvä jos hän pystyy tällä hetkellä seisomaan.

Miehet purkivat auton ja pystyttivät teltan todella nopeasti. Omar löysi vielä yhden vapaan "keittosyvennyksen". 

Jatkoimme tästä sitten itse puistoon. Puisto on maisemiltaan todella vaikuttava. Maasto on kumpuilevaa ja valtavia apinanleipäpuita on paljon. Näimme satunnaisesti muita eläimiä, mutta pääosassa tänään on norsu. Näimme 20 norsun laumoja, joissa oli myös ihan pieniä poikasia. Puistossa sateli, mutta pääsimme pois niiden alta. Puistoa halkovassa joessa on paljon vettä ja jää nähtäväksi pääsemmekö sen yli ja Silale-suolle huomenna. 

Leirissä meidän teltta on hieman erillään muista, meillä on oma pöytä ja Thomas viritti meille myös lampun. Lamppukin toimii taas, koska Thomasin vaimo oli lähettänyt 2 lamppua ja varaosia bussissa Ngorongoroon. Mietimme mitä muut telttailijat oikein meistä ajattelevat, koska emme syö heidän kanssaan ruokakatoksessa vaan pysyttelemme täysin omissa oloissamme. Ruokakatoksen yhteydessä on myös baari ja sieltä saa kylmää olutta sattumanvaraisesti. Välillä on kylmänä ja välillä taas ei, riippuen siitä tuleeko sähköä vai ei. Saattaa kyllä olla, että meille tulee lähtö katokseen, koska lähellä ukkostaa kovasti.

Sade kiersi meidät ja nautimme omassa rauhassamme seuraavaa. Alkuruuaksi keittoa (emme tiedä mitä, mutta oli hyvää), pääruokana lihapataa ja perunoita ja jälkkäriksi banaania ja limeä. Kiitos Omar. Ja nyt pöytään tuli kahvit. Kahviin vähän plöröä sekaan ja sen jälkeen telttaan nukkumaan.

PS. Jotkut idiootit intialaisen näköiset henkilöt syöttivät puiston portilla karkkia apinoille ja karkeissa oli vielä paperit päällä. Tästä meinasi tulla kärhämä Mikon ja Marian välille, koska Maria alkoi jo hieman avautumaan kyseisille henkilöille. Olivat omituisia joka tapauksessa, koska eräs tämän ryhmän mies ei vaivautunut edes puiston vessaan vaan lorotteli suoraan parkkipaikalle. Ja vessaanhan oli matkaa noin 10 metriä!