09.01.2011 Tansania 2011, Mkomazi national park, special campsite

09.01.2011 Tansania 2011, Mkomazi national park, special campsite

Nousimme ylös klo 05.10 melko hyvin nukutun yön jälkeen. Yöllä oli tosin hyvin kuuma ja puolen yön tietämillä availimme kaikki teltan luukut. Aamukahvien jälkeen lähdimme ajamaan noin 05.50. Näimme hämärässä kirahveja ja pian koko aamu-usvaisen savannimaiseman kauneus alkoi paljastua meille nousevan auringon myötä. Itse auringon nousu tapahtui noin 2,5 minuutissa ja se oli hyvin vaikuttava näky.

Auringonnousun jälkeen jatkoimme matkaa ja yllättäen laskeutui sumu ja oli aika koleaa. Hämähäkin verkot välkehtivät kun kosteus tiivistyi niihin ja saimme taas ihailla kirahveja.

Matka jatkui jälleen kerran ja seurasimme kuivuneen joen uomaa. Pysähdyimme paikassa, jossa oli pieni vesilampare ja jalkauduimme, mutta eläimiä ei näkynyt. Kävelimme kalliolla ja ihastelimme maisemia.

Matkan jatkuessa näytti, että tien vieressä olisi ollut kasapäin lasia. Ei se sitä ollut vaan ilmeisesti grafiittia. Näytti kuin koko maa olisi peittynyt lasinsirpaleisiin.

Jatkoimme taas joenvartta pitkin ja pysähdyimme padottuun vesipaikkaan. Tänne oli tuotu paljon irtonaista maa-aineista ja Elias epäili jossain harrastettavan laitonta kaivostoimintaa. Kun sateet alkaisivat, vesi huuhtoisi irtomaan mukanaan. Uskokoon ken tahtoo, mutta kyllä täällä tietysti pusikoiden suojassa saisi puuhastella melko rauhassa.

Tällä pysähdyspaikalla kiipeilimme kuivuneen putouksen kalliolla ja näimme kilpikonnia ja muutaman tamaanin. Lisäksi dikdik oli kohdannut loppunsa täällä.

Takaisin leiriin palatessa poikkesimme puiston ainoaan kiinteän teltta-lodgeen nimeltään Babu’s camp. Saimme tutustua paikkaan ja teltat vaikuttivat oikein mukavilta. Kiinteitä telttoja oli 6 kpl joista yksi hienompi ja tarkoitettu häämatkalaisille tai muuten luksusta kaipaaville. Jos vielä joskus palaamme Mkomaziin saattaa olla, että yövymme tässä lodgessa.

Babu's camp

Koska kiinteissä majoituspaikoissa on omat hyvät puolensa päätimme käyttää tilaisuutta hyväksemme ja nautimme kylmät juomat. Mikolle ja minulle olutta ja Eliakselle cokista. Olut maistui yllättävän hyvältä, vaikka harvoin tulee tätä ainetta nautittua ennen aamiaista. Ajattelimme yllättää leiriporukan viemällä heille myös oluet. Tästä meinasi tulla ongelma Tansanian lasipullopanttikäytännön vuoksi. Täällä homma toimii niin, että tyhjät pullot pitää olla mukana kun ostaa lisää. Oluet saatiin mukaan kun keksittiin, että tyhjät pullot voi jättää puiston portille ja lodgen henkilökunta saa ne sieltä mukaansa. Lähdimme kohti omaa leiriämme mukanamme 4 kylmää olutta. Matkalla Elias löysi piikkisian piikin ja saimme sen matkamuistoksi.

Näimme matkalla myös savannisininärhen.

Leirissä olimme takaisin noin klo 11 ja otimme autosta kaikki tavaramme mukaan, koska Elias ja Thomas lähtevät viemään sitä huoltoon. Elias huijasi miehiä, että olemme jo syöneet aamiaisen ja he olivat asiasta hieman harmistuneita. Ilo oli ylimmillään kun Elias tunnusti huijauksensa ja miehet saivat kylmät oluet käteensä. Aamiaisella/brunssilla oli tänään ananasta, papaijaa, banaania, pekonia, kananmunia, papuja ja peruna-sipuli-juustohöystöä.

Puolenpäivän jälkeen miehet lähtivät kylille viemään autoa huollettavaksi ja me jäimme kokkimme Faustinin kanssa kuluttamaan aikaamme leiriin. Luimme Olli Marttilan Safaripassia ja nautimme pienen pullon Konyagia, kirjoittelimme päiväkirjaa ja kiikaroimme lintuja.

Thomas ja Elias palasivat leiriin noin kuuden aikaan ja toivat mukanaan 2 kilpikonnaa. Maria oli jo kauhistunut eläinrääkkäyksestä, mutta he sanoivat, ettei niille parempaa paikkaa ole kuin tämä.

Leirin ympärillä on todella paljon vihreää heinää ja sitä kohti ne lähtivät heti suunnistamaan. Isompi laittoi oikein juoksuksi ja pienempi piiloutui heinäkasaan. Matkalla Thomas ja Elias olivat nähneet myös yli 100 paviaanin lauman, joka kulkee leiriimme päin.

Lähdimme Eliaksen kanssa kävelylle katsomaan näkisimmekö paviaaneja. Emme niitä nähneet, mutta Dinderan altaalla oli 3 kirahvia. Toimme kävelyltämme polttopuita leirinuotiota varten. Olimme nappaamassa karahkoja suoraan maasta mukaamme, mutta Elias kielsi tämän. Puita piti ensin paiskoa maahan mahdollisten skorpionien karkottamiseksi.

Leirissämme on paljon ampiaisia, mutta olemme suhtautuneet niihin aika leppoisasti. Käsien pesu loppui teltan edessä olevassa käsienpesualtaassa siihen kun sitä käytti juoma-altaanaan noin 100 ampiaista. Aikaisemmin, kun niitä oli juomassa vain kymmenisen kappaletta, pesimme siinä kädet sen enempiä ihmettelemättä. Kysyimme Eliakselta ampiaisista ja hän sanoi niiden olevan vaarattomia jos niitä ei häiritse. Ampiaisella on nimikin: African killer bee. Tämän tiedon kuultuamme suhtauduimme niihin kunnioittavammin.

Illallinen meillä oli klo 19. Alkuruokana tänään herkkusienikeitto ja itse leivottuja sämpylöitä. Pääruokana riisiä, lihapataa, porkkana-papu-kesäkurpitsalisuke ja jälkiruokana friteerattua ananasta.

Nukkumaan menimme jo 20.30 ja leiriin kuului paviaanien huutoja. Tämä on viimeinen yömme tällä leiripaikalla.